Mielekästä toimintaa olkapäitä säästäen

Olen maaliskuusta lähtien kärsinyt olkapään kivuista, ja minulta on avattu jumeja lähes joka paikasta kyynärpäästä kaularankaan ja ensimmäiseen kylkiluuhun asti. Viimeisin käänne tapahtui torstaina fysioterapiassa. Kuukausien aikana jumejani on ikään kuin avattu kerros kerrokselta aina vaan syvemmältä ja syvemmältä. Nyt päädyimme avaamaan olkapään nivelsiteiden kiinnityskohtien jumit, ja olkapää tuntui rennommalta. Sinne jäi edelleen pieni kaiku jumista, ja toivoin, että sekin pikkuhiljaa häviää ja rentoutuu.

Eilen illalla kävin nukkumaan enkä löytänyt oikein hyvää asentoa. Olkapääni jäävät lysyyn kyljellä ollessani eikä selälläkään ollut eilen hyvä. Siinä sitten käännähdin selältä vasemmalle kyljelle, ja jossain lavan alla tuntui jotain repeävän. Kipu oli todella kova, ja säteili koko vasempaan käteen. Minun piti nousta ottamaan särkylääke ja makoilin yrittäen lukea kirjaa kunnes särkylääke alkoi vaikuttaa. Yleensähän öisin minulla on vain kipukynnystä nostava lääke eikä särkylääkettä.

Tänään olkapää on parempi, mutta koko vasen käsi on edelleen tärisevä ja heikko. Ehkä se tästä. Luultavasti joku kalvo tai muu jumi avautui siinä kylkeä kääntäessäni. Selässä ei näy mustelmaa, joten tuskin siihen mitään oikeaa vammaa tuli.

Seuraava fysioterapia on reilun viikon päästä ja silloin pitää tätä olkapäätäkin katsella tarkemmin. Tässä samalla odottelen, että mihin suuntaan olkapään ja käden tilanne menee. Olen yrittänyt nyt toimia toimintaterapeutin ohjeiden mukaan, tehdä sormien harjoituksia aina muutamia kertoja kerrallaan ja olen välttänyt neulomista. Pitää aloittaa neulominen varovasti ja pikkuhiljaa. Toimintaterapeutti varoitteli minua neulomisen toistuvasta liikeradasta sekä mahdollisesti hartioihin kohdistuvasta jännityksestä. Sanoi kuitenkin, että sitä voi tehdä vähän kerrallaan, jos se on muuten merkityksellistä toimintaa.

Eilen kävin kiertämässä nukkekotimessut, ja sorruin ostamaan pienen kahden huoneen talon, jota ajattelin alkaan pikkuhiljaa kokoamaan kesämökiksi. Pitää näpärtessäkin yrittää muistaa hyvät asennot ja sen, etten tee liikaa kerrallaan.

Oman mausteensa tähän tuo tietysti se, että nykyään joudun käyttämään hansikkaita maalatessani ja liimatessani. Koska nukkekotini on todella pientä kokoa, ovat kaikki maalattavat ja liimattavat huonekalutkin todella pieniä. Niiden käsittely hansikkaat kädessä tulee olemaan mielenkiintoista. Toisaalta jos tekeminen on muuten mielekästä ja itselle merkityksellistä, kannattaa sitä tietysti tehdä. Täytyykin käydä kirjastosta lainaamassa äänikirjoja, joita voi askarrellessa kuunnella.