Siirry pääsisältöön

Kaula ja hartiat jumissa

Tämä viikko alkoi olkapään ongelmien selvittelyllä. Kertoilin viimeksi olkapääkivuistani kirjoituksessa Uusia apuvälineitä, vanhoja ongelmia. Maanantaina painelin työterveyslääkärin pakeille olkapään, reseptin uusinnan ja uuden fysioterapialähetteen merkeissä. Esittelin olkapään ongelmaa ja kerroin, kuinka se kuitenkin tuntuu erilaiselta kuin aiemmin ollut bursiitti. Kipu on alempana olkavarressa ja se tuntuu eri kohdassa kättä liikutettaessa.

Lääkäri käski liikuttamaan kättä ja kertomaan, missä mitäkin tuntuu. Sitten hän liikutti kättä eri asentoihin ja tarkkaili käden liikettä. Lopulta hän paineli olkavarren läpi, ja päätyi siihen, että nyt kipeänä on deltoideus-lihaksen kiinnityskohta. Koska olin hakemassa fysioterapialähetettä, hän siihen vielä erityisesti kirjasi, että tuota aluetta pitää hoitaa.

Meidän työterveyslääkäri on mukava ja todella perusteellinen, joten tykkään käydä hänellä. Hän ei koskaan vähättele ongelmiani vaan aina paneutuu pohtimaan ratkaisuja niihin ja käy asioita läpi kanssani. Tälläkin kertaa hän ilmoitti, että oli tuplannut minun aikani, kun näki nimeni varauslistassa, jotta ehtii kunnolla paneutua ongelmiini.

Minulla olikin jo tiistaiksi varattu fysioterapia-aika ja siellä alettiin käydä olkapääongelmaa läpi. Kerroin myös kuinka pääni kääntyy huonosti suoraan sivulle vasemmalle eli ikään kuin korva olkapäätä kohti. Fyssarini alkoi tutkia ongelmaa ja etsiä jumissa olevia kohtia. Aloitettiin vasemmasta olkavarresta, siirryttiin oikeaan olkavarteen, niskaan, lapoihin, kaulaan, kallonpohjaan... ja lopputulema oli, että minulla oli lähes koko niska-hartia-alue jumissa.

Olkavarressa oli jumissa deltoideus-lihas, joka kiinnittyy yläpäästään solisluuhun ja olkapäähän. Jumissa olivat myös supraspinatus, levator scapulae että deltoideus posterior -lihakset. Supraspinatus jatkaa taas olkapäästä kohtaan, jonne myös kaularangan lihakset kiinnittyvät.

Kuva linkitetty ContentOro-sivustolta.

Tuosta kuvasta käy ilmi deltoideus posterior-lihaksen sekä supraspinatus-lihaksen paikka. Siinä näkyy myös hieman levator scapulae, joka kiinnittyy kaularangan nikamiin C1-4. Lisäksi minulla oli jumissa kaulassa posterior skalene -lihakset, jotka kiinnittyvät kaularangan C4-6 nikamiin. Melkein koko kaularanka oli siis jumissa. Koska jumit alkoivat oikeastaan molemmilta puolilta jo keskeltä olkavartta ja menivät aivan kaularangan alkuun asti, ei sinällään ollut mikään yllätys, että liikkeiden kanssa oli ongelmia.

Kaikki jumit avattiin, mutta varasin seuraavan ajan jo heti ensi viikoksi, sillä arvasin, etten pääse näin helpolla. Minulla on jumeilla tapana tulla takaisin ensimmäisen käsittelyn jälkeen, ja tarvitaan useampi hoitokerta ennen kuin ne todella vapautuvat.

Vasen olkavarsi on edelleen hieman kipeä, mutta fyssari epäili, että sinne on saattanut muodostua pieni tulehdus jumien takia. Pää kyllä kääntyy, mutta hartiat ovat alkaneet taas hieman jumia.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mitä tehdä nivelten sijoiltaamenon tai osittaisen sijoiltaanmenon sattuessa?

Katsoin YouTubesta Jason Parryn esityksen  Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while nivelten sijoiltaanmenoista ja osittaisista sijoiltaanmenoista. Hän piti esityksensä syyskuussa 2017 EDS Learning Conferencessa Las Vegasissa. Olen alle referoinut videon sisällön suomeksi. Kirjoitusvirheet ja väärinymmärrykset ovat kokonaan minun. Ohjeet ja mielipiteet ovat kuitenkin Jason Parryn videollaan antamia eivätkä omiani. Voit katsoa ja kuunnella englanninkielisen esityksen yläpuolella tai sivun lopussa olevasta linkistä. Dislokaatio, subluksaatio ja niiden syyt Dislokaatio eli sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel tulee kokonaan pois nivelkuopasta. Hoitohenkilökunnan ja sinun itsesi on erittäin helppo huomata sijoiltaanmeno eikä siitä ole epäilystä. Se on helppo huomata myös silmämääräisesti. Subluksaatio eli osittainen sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel ei tule kokonaan ulos nivelkuopasta vaan liikkuu tai luiskahtaa osittain nivelkuopan ...

Autonominen hermostoni on sekaisin

Olen jo jonkin aikaa miettinyt, että joku teksti pitäisi saada aikaiseksi näistä autonomisen hermoston ongelmista. Sen mitä olen muiden kirjoituksia lueskellut, tuntuvat POTS-oireet olevan aika tavallisia autonomisen hermoston oireita meillä, jotka kärsimme hypermobiliteettisyndroomasta tai Ehlers-Danlosin hypermobiilityypistä. POTS-oireilla tarkoitetaan poikkeuksellisen suurta syketason nousua seisomaan noustessa ja aivojen verensaannin vaihtelua. Ne voivat vaikeina olla hyvinkin paljon elämää rajoittavia. Minun ongelmani on kuitenkin adrenaliini. Tarkemmin sen aiheuttamat reaktiot elimistössäni. Adrenaalinin vaihtelut voivat edesauttaa kroonisen väsymysoireyhtymän syntymistä, mutta minun ongelmani liittyy adrenaalinihyökyihin ja stressin käsittelyyn. Ensi kertaa tajusin, että tämä minulla lapsesta asti ollut vaiva, voisi liittyä hypermobiliteettisyndroomaan, kun luin Alan Pocinkin kirjoittaman artikkelin Joint hypermobility and Joint hypermobility syndrome . Myöhemmin kun kä...

Kipuasteikko

Olen miettinyt kipua ja sen määrittämistä. Monesti kipu kysytään asteikolla 0-10. Tämä on tottakai hyvä määre ja hoitohenkilökunta pystyy hieman suhtetuttamaan potilaan tuntemaa kipua. Ongelma tässä on se, että koska asteikolle ei kysymyksen yhteydessä anneta sanallista kuvailuasteikkoa, voivat lääkäri ja potilas käsittää asteikon eri tavoin. Jos sinä ja minä juttelisimme kipuasteikosta ja kivun määrästä, emme varmastikaan käsittäisi sitä samalla tavalla. Vaikka meillä sattuisi olemaan täysin sama kipu luultavasti vetäessämme numeron ihan lonkalta, arvioisimme sen eri tavoin. Toinen voisi arvioida sen yläkanttiin ja toinen alakanttiin. Tietenkään kumpikaan asioista ei ole hyvä. Jos arvioit kipusi liian korkealle verrattuna siihen, miten hoitohenkilökunta sen arvioi, et ole kipuinesi uskottava. Jos taas arvioit ne liian alakanttiin, ei kipujasi pidetä kovina, koska et itsekään tunnu niitä pitävän kovin kovina. Itse huomaan arvioivani kivun yleensä liian pienellä numerolla, aina...