Uusia apuvälineitä sekä vanhoja ongelmia
Tottakai hansikkaita saa myös yksilöllisesti valmistettuina, mutta niiden hinta on jopa kymmenkertainen valmishansikkaisiin verrattuna. Jatkuvassa käytössä tämä alkaa olla aikamerkittävä summa rahaa jo vuodenkin sisällä.
Nuukana olen parsinut vanhempia hanskojani, kun ne ovat revenneet saumoista. Niissä kuitenkin vielä riittää kompressiota. Omistan nyt aikamoisen kasan painehanskoja, mutta käytän niitä päivittäin. Hanskat on aina pestävä päivän käytön jälkeen, joten hanskoja on hyvä olla useampi pari. Hanskojen hinta riippuu paineen määrästä, hanskojen merkistä ja varmasti myös ostopaikasta.
Käytän painehansikkaita, sillä ne auttavat käsisärkyihini ja käsien turvotukseen. Minun käteni ovat paljon paremmat ja kivuttomammat hansikkaiden kanssa. Vaikka ne välillä ovatkin vähän hankalat, käytän niitä joka päivä. Painevaatteitahan minulle suositeltiin sekä HUS:n fysioterapiasta että toimintaterapiasta.
Luin painevaatteista vuonna 2016 tehdystä opinnäytetyöstä, jossa on tutkittu hypermobiliteettioireyhtymää ja EDS:ää sairastavien painevaatteiden käyttöä. Painevaatteiden teho perustuu sen mukaan asento- ja liikeaistia voimistaviin vaikutuksiin sekä syvätunnon herättämiseen, jotka auttavat asentojen hahmottamisessa. Kompressio myös rauhoittaa ja sen antama puristus huijaa aivojen kipusignaaleja ja täten auttaa kivunhoidossa. 1
Siellä katselin hyllystä muutenkin erilaisia apuvälineitä, ja päädyin ostamaan itselleni sekä sakset että pihdit. Molemmat toimivat niin, että ne ovat lähtökohtaisesti auki, ja ne ainoastaan painetaan kiinni, jos niillä haluaa leikata tai tarttua johonkin. Erityisesti erilaisten ruokapakkausten aukomiseen ovat pihdit hyvät. Saan niillä napakan otteen pienistä läpäreistä, ja pakkaukset on helppo nykäistä auki. Niitä voi myös käyttää koko kämmenellä eikä etusormella ja peukalolla, kuten normaaleita saksia.
Olen aika innostunut näistä uusista apuvälineistä, vaikken niitä vielä ole paljon ehtinytkään hyödyntää. Sormieni kärkinivelet ja tyvinivelet ovat melko löysät, ja lipsuvat helposti, kun yritän tarttua asioihin ja esimerkiksi avata pakkauksia tai pullonkorkkeja sormillani, vääntyvät tyvinivelet yli eikä ote pidä. Käsien toiminta tuntuu koko ajan pikkuhiljaa huonontuvan, ja se on hieman pelottavaa tulevaisuutta ajatellen. Nyt kuitenkin apuvälineiden hankinta auttaa minua toimimaan kotona.
Olen viime aikoina ollut melko hyvässä tilanteessa kehoni kanssa, ja ongelmani ovat olleet vain niitä tavallisia ongelmia. Sitten vasen olkapääni alkoi kenkkuilla. En ensin osannut ollenkaan yhdistää sitä vanhaan vaivaani eli marraskuussa todettuun olkapään pinneoireyhtymään. Olkapäähäni pistettiin kortisonia marraskuussa. Alkuongelmien jälkeen se auttoi olkapään kipuihin ja olkapää parani.
Nyt kun olkapäätäni taas alkoi särkeä, en osannut ajatellakaan enää edellistä vaivaa. Sitten tajusin, että kortisonin pistämisestä on kolme kuukautta ja ehkä sen antama apu nyt loppui. Vaiva on minulla sinällään jatkuvasti mahdollinen, että olkapääni lapaluun lipan (acromion) rakenne on tyyppiä 2 eli sellainen, että se kaareutuu hieman ja jättää vähemmän tilaa jänteille ja lihaksille, jolloin tulehduksia tapahtuu helpommin. Kirjoitukseni marraskuulta: Olkapään parantelua
Sain silloin olkapäähäni jumppaliikkeen, jota olen tehnyt. En ehkä ihan niin ahkerasti kuin olisin voinut, mutta olen kuitenkin muistanut sitä jumpata. Olkapääni jumppaliike on esitelty kirjoituksessani Hienosäätöä hypermobiliteettisyndrooman kanssa.
Vuosien varrella kehonhallintani on parantunut ja olen opetellut rentouttamaan lihaksiani, kun huomaan niiden olevan jännittyneet. Nilkkatuet ovat auttaneet jalkojen asentoihin. Nyt olen kuitenkin huomannut lonkkien löystyneen ja lonkkanivelet muljuvat sen verran, että pilatesohjaajat huomauttelevat asiasta tunneilla. Niiden muljuminen ei satu, mutta ilmeisesti näkyy. Pitäisi vissiin ottaa selvää, kuinka näiden kanssa tulisi toimia, jottei niistä jatkossakaan tulisi ongelmia.
1. Painevaatteen merkitys arjessa - Yliliikkuvien nivelten aiheuttamat arjen haasteet
ja painevaatteen käytöllä saavutetut muutokset. Marja Laukkanen, Toimintaterapeutti AMK. Metropolia Ammattikorkeakoulu,Toimintaterapian koulutusohjelma.Opinnäytetyö.11.4.2016.
