Siirry pääsisältöön

Rasituksensieto nolla

Olen käynyt ahkerasti harjoitusryhmissä ja tällä hetkellä minulla on kolme ryhmätuntia viikossa, mikä on melko runsaasti. Nyt jokaisella tunnilla on tehty lapoihin kohdistuvia harjoituksia. En ole tullut näistä kipeäksi, mutta niskat ovat jumineet. Olen ajatellut, että se voi johtua myös työpaikan muuttamisesta uusiin tiloihin sillä minäkin olen nostellut tavaroita jonkin verran tavallista enemmän.

Kävin fysioterapiassa tällä viikolla ja valittelin mm. niskan ja vasemman lavan alueen jumeja sekä puutuvaa vasenta käsivartta. Olkapään ja kaulan sekä hartioiden lihasjumeja avattiin. Fysioterapeutti katseli vasemman olkapääni liikettä ja huomautti, että käytän sitä väärin. Tai oikeammin sanottuna en käytä olkavarren liereälihaksia (teres minor ja teres major) enkä alempaa lapalihasta (infraspinatus), vaan teen liikkeen suunnikaslihaksilla (rhomboideus minor ja major). Nämä lihakset kiinnittyvät lapaan ja toisesta päästä kaula- ja rintarankaan. Koska käytän niitä olkapään liikuttamiseen, ne ylirasittuvat ja jumiutuvat. Ilmeisesti siis lapaharjoitteet ovat purreet liiankin hyvin, osaan käyttää lapalihaksia, mutten enää olkapään lihaksia.

"Miten voin unohtaa käyttää lihaksiani?"

Asian kääntöpuoli on siis todellakin se, etten käytä varsinaisia olkapään liikuttamiseen tarkoitettuja lihaksia. En osaa sanoa, missä välissä niiden käyttö on keholtani unohtunut, mutta tällä hetkellä ne toimivat oikealla puolella heikosti ja vasemmalla tuskin ollenkaan. Fysioterapeutti ohjasi rentoa olkapäätäni oikeaan liikerataan, ja tämän jälkeen yritin seurata samaa liikettä. Fysioterapeutti piti käsiä olkapäilläni ja lavallani ja huomautti aina väärän lihaksen liikkeestä. Teimme noin kymmenen toistoa - osa väärillä lihaksilla ja osa oikeilla, kunnes fysioterapeutti sanoi, että nyt lihas alkaa väsyä.

Liike itsessään on hyvin yksinkertainen. Teoriassa. Vien käden selkäni taakse ja pidän olkapään neutraaliasennossa (kuva oikealla). Tämän jälkeen olkapäätä aletaan liikuttaa pienellä liikkeellä eteen-taakse niin, että lapa ei liiku. Oikea käteni pystyy liikkeen tekemään hyvin pienellä liikeradalla, mutta vasen ei osannut sitä ollenkaan.

Samana iltana olan lihakset alkoivat kipeytyä, mikä ei sinällään ole mikään ihme. Olihan lihaksia pitkästä aikaa edes yritetty käyttää. Seuraavana päivänä vasen olkapää oli niin kipeä, että siinä kädessä ei pidetty edes kahvikuppia. Tämä naurattaisi, jos ei ottaisi päähän niin kovasti. Muutama hassu pieni liike olkapäästä, ja käsi on ylirasittunut.

Tiedän kyllä, että hypermobiliteettisyndroomaan voi kuulua huono lihasten rasituksensieto, mutta tämä on aika naurettavaa. Minä olen kuitenkin ihminen, joka on harrastanut tanssia ja ratsastusta. Olen tehnyt agilityä koiran kanssa. Ja nyt olkapään liikuttaminen muutaman kerran kipeyttää sen useaksi päiväksi.

Hain kyllä tänään oikean asennon ja tein kaksi pienenpientä liikahdusta vasemmalla olalla ja muutaman enemmän oikealla. Samalla, kun yritän tehdä harjoitusta vasemmalla kädellä, huomaan kuinka myös saman puolen kaula lämpiää ja verenkierto siellä lisääntyy. Tämän treenaamisessa pitää nyt olla todella varovainen. Olkapää on edelleen hieman arka enkä halua ärsyttää sitä lisää. Vasen käsi saa vielä tänäänkin lepopäivän kaikesta nostamisesta.

"Jumini siirtyvät puolelta toiselle."

Kuten tavallista, tarkistimme myös jumittavaksi tuntemani alaselän, jossa olikin pieniä jumeja L3-4 kohdalla. Edellisellä fysioterapiakäynnilläni pari viikkoa sitten avasimme alaselän L3-5 nikamia ja kalvoja. Tämän jälkeen olen ahkerasti hoitanut alaselkääni pikkimatolla ja selän rullauksilla.

Kun alaselän jumit hellittävät, tulee jumeja sisäreisiin. Kun rentoutan niitä, alaselkä jumii. Ilmeisesti kehoni ei pysy kasassa ilman lihasten kovaa työtä ja ne jumiutuvat ja kramppaavat todella helposti. Kun toisen puolen "tukea" eli lihasjumeja avataan, toinen puoli alkaa tekemään enemmän töitä ja vuorostaan jumittuu. Tämä taitaa olla ikuinen kierre, josta en pääse pois. Kehon pitää löytää tukensa jostain.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Autismi, ADHD ja hypermobiliteetti

The Ehlers-Danlos Societyn virtuaalisessa kesäkonferenssissa oli myös kaksi mielenkiintoista luentoa neurodiversiteetistä. Vaikka luennoissa ei tullutkaan mitään erityistä tietoa siitä liittyvätkö autismi ja hypermobiliteetti tai ADHD ja hypermobiliteetti toisiinsa, lääkäreillä oli mielenkiintoisia huomioita asioista. Dr. Carolina Baeza-Velasco kerhoi kuinka sekä yliliikkuvuusoireyhtymissä että autismissa on monia samanlaisia oireita. Lista oli pitkä motorisista oireista ja uniongelmista heikentyneeseen asentotuntoon sekä ruoansulatusongelmiin.  Hän kertoi tutkimuksesta, jossa oli tutkittu keskushermoston poikkeavuuksia EDS-potilailla. Siinä huomattiin, että EDS-potilailla löydettiin samanlaisia poikkeavuuksia kuin autismin kirjon sairauksissa mm. tunteiden säätelyn, kognitiivisen kivunhallinnan ja alueilla aivoissa. Nämä alueet säätelevät tunnesignaaleja ja sosiaalisia signaaleja. Molempien sairausryhmien potilailta on myös löydetty aivojen heterotopiaa eli aivojen harmaan aineen ...

Mitä tehdä nivelten sijoiltaamenon tai osittaisen sijoiltaanmenon sattuessa?

Katsoin YouTubesta Jason Parryn esityksen  Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while nivelten sijoiltaanmenoista ja osittaisista sijoiltaanmenoista. Hän piti esityksensä syyskuussa 2017 EDS Learning Conferencessa Las Vegasissa. Olen alle referoinut videon sisällön suomeksi. Kirjoitusvirheet ja väärinymmärrykset ovat kokonaan minun. Ohjeet ja mielipiteet ovat kuitenkin Jason Parryn videollaan antamia eivätkä omiani. Voit katsoa ja kuunnella englanninkielisen esityksen yläpuolella tai sivun lopussa olevasta linkistä. Dislokaatio, subluksaatio ja niiden syyt Dislokaatio eli sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel tulee kokonaan pois nivelkuopasta. Hoitohenkilökunnan ja sinun itsesi on erittäin helppo huomata sijoiltaanmeno eikä siitä ole epäilystä. Se on helppo huomata myös silmämääräisesti. Subluksaatio eli osittainen sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel ei tule kokonaan ulos nivelkuopasta vaan liikkuu tai luiskahtaa osittain nivelkuopan ...

Puutunut kieli

Kaikkea sitä voikin käydä! Minulla on vasen puoli kielestä puutunut. Pari viikkoa sitten poskihampaasta irtosi iso paikka ja jouduin hammaslääkäriin. Pelkäsin, että hammas joudutaan juurihoitamaan, sillä minäkin näin lohjenneen palan takaa hammasjuuren kuultava hampaan läpi.  Hammas ei onneksi kuitenkaan ollut kipeä. Lähinnä terävä reuna hankasi poskeen ja pelkäsin hampaan murtuvan lisää. Kaikeksi onneksi juurihoitoa ei vielä tarvittu, vaan paikkaus riitti. Lähellä kuulemma ollaan kuitenkin, sillä vanhan paikan alle oli tullut uutta reikää. Mä pelkään hammaslääkärissä, vaikka näin aikuisena käynnit on olleet ihan siedettäviä ja lääkärit mukavia. Lapsuuden hammaslääkäritraumat kulkevat kuitenkin mukana. Sen takia haluan aina puudutteen, kun porataan ja uusille hammaslääkäreille muistan kertoa, että puutumisessa kestää. Tälläkin kertaa uusi lääkäri kurkkasi suuhun sen verran, että juu, korjattava on ja laittoi puudutteen ennen kuin alkoi valmistella muuten asiaa. Tällä kertaa puudute...