Siirry pääsisältöön

Vielä kerran HUS:n fysioterapiassa

Konsultaatiokierrokseni HUS:ssa alkaa olla lopuillaan. Soittelin vielä poliklinikalle kysyäkseni eräistä fysioterapiassa tehtyjen testien tuloksista, joita minulle ei oltu selitetty. Muutaman mutkan kautta päädyin vielä kerran lyhyelle konsultaatioajalle fysioterapeutin pakeille. 

Keskustelu oli mukava ja hän oli sitä mieltä, että tottakai minulle pitää tulokset selittää, jotta ne ymmärrän ja voin viedä eteenpäin. Kävimme läpi mun testilomakkeiden tulokset ja fyssari selitti minulle tosi hyvin, mitä eri asiat tarkoittavat ja mitä oli tekstissään mihinkin kohtaan ajatellut vastaukseksi.

Osan asioista olin toki osannut tulkita jo itsekin eli rentoutus, tauottaminen ja muu yleinen työn ja elämänhallinta fatiikkiin. Itselläni fatiikki oli kyselyn mukaan hyvin lievää, ja olen sitä mieltä, että kaikki tekemäni elämänmuutokset auttavat siihen .

Selkä- ja niskakyselyiden mukaan molempien takia on toimintakykyni kohtalaisesti alentunut. Selkäkipujeni syyn myös tiedän, ja ymmärrän, että niitä ei voida parantaa. Asennonhallinta ja pilates kuitenkin auttavat syvien lihasten harjoittamisessa, mikä vuorostaan stabiloi yliliikkuvia nikamia. Niskaan sain tapaamisessa kaksi lisäharjoitetta syvien  niska- ja kaulalihasten vahvistamiseen ja aktivoimiseen. 
  1. Liikuttele silmiä puolelta toiselle. 
  2. Paina kieltä kitalakeen. 

Eivätkös olekin rankat harjoitukset? :) Näistä Facebook-kaverini saivat hyvät naurut, kun kerroin harjoitteistani. Muut treenaa salilla ja mä liikuttelen silmiäni. Loistavaa tietysti on, että fysioterapeutti tunsi hypermobiliteettioireyhtymän ja antoi mulle minun keholleni sopivia harjoituksia. Jos ette jo kokeilleet painaa kieltä kitalakeen, niin kokeilkaapa! Kaulan syvät lihakset oikeasti aktivoituvat. Sain myös vinkin tehdä tätä tilanteissa, missä niska tarvitsee lisätukea, kuten pilatestunnilla tai muissa liikkeissä, missä niskaa tarvitsee käyttää. Se voisi estää pinnallisten lihasten jumiutumise - tai ainakin vähentää sitä.

Fysioterapeutti sanoi myös, ettei minulla todellakaan ole liikkumisen pelkoa. Monella on kuulemma tässä paljon kehitettävää, joten ilahduin kovasti hänen sanoistaan. Liikkumisen pelolla tarkoitetaan sitä, että jättää liikkumatta tai käyttämättä jotain kohtaa kehossaan (esim. käsi, jalka), koska etukäteen pelkää kipujen lisääntymistä tai vähentää tekemisiään kipujen pelon takia. Tämä voi jopa pahentaa tilaa, sillä kehon normaalit liikeketjut muuttuvat, kun jotain kohtaa välttää käyttämästä. Artikkelissa Liikkumisen pelko voi estää kuntoutumisen kerrotaan asiasta lisää. En tällä tarkoita, että meidän yliliikkuvien pitäisi huoletta tehdä mitä vaan. Tarkoitan, että oikeanlainen liikkuminen on hyvästä, kunkin oman kunnon ja tilanteen mukaan, ja meidän tulisi löytää itsellemme sopivat liikuntamuodot.

Sain yhdestä testistä tulokseksi, että olen toiminnallinen ja kipumyönteinen. Tätä ihmettelin, sillä kipumyönteinen ei kuullosta kovin positiiviselta. Se kuitenkin kuulemma tarkoittaa, että olen hyväksynyt kivut osana elämääni. Toiminnallisuus, no se tietysti tarkoittaa, että pystyn toimimaan kivuistani huolimatta. Eiväthän nämä tulokset sinällään mitään muuta, mutta on hienoa itse ymmärtää ne.

Olen realisti asioiden suhteen. Tuntuu, että minun on kuitenkin suht helppo suhtautua muutokseen ja elää muuttuneen tilanteen kanssa. Tarkoitan siis sitä, että kivut, tuet ja tauottaminen tulevat aina olemaan osa elämääni. Tottakai ne rajoittavat joidenkin asioiden tekemistä, mutta toisaalta myös antavat minulle mahdollisuuden keskittyä muihin asioihin, hidastaa elämääni ja nauttia pienistä hetkistä. Töitähän se on vaatinut, luopumista vanhoista kaavoista ja uuden opettelua. Mielestäni tilanteeni on parantunut siinä mielessä, että lääkkeeni toimivat ja jaksan toimia melko normaalisti, kunhan vaan muistan, ettei yhteen päivään mahdu montaa asiaa. Hidastamalla elämääni tunnen myös pystyväni olemaan paremmin läsnä tässä ja nyt. En koko ajan mieti elmääni eteenpäin tai elä tulevassa, vaan keskityn paremmin nauttimaan siitä, mitä on. Kuten linnun laulu ja aamun viileä tuuli. Kahvin tuoksu. Rauhallinen hetki ilman kiirettä ja pakkoa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Autismi, ADHD ja hypermobiliteetti

The Ehlers-Danlos Societyn virtuaalisessa kesäkonferenssissa oli myös kaksi mielenkiintoista luentoa neurodiversiteetistä. Vaikka luennoissa ei tullutkaan mitään erityistä tietoa siitä liittyvätkö autismi ja hypermobiliteetti tai ADHD ja hypermobiliteetti toisiinsa, lääkäreillä oli mielenkiintoisia huomioita asioista. Dr. Carolina Baeza-Velasco kerhoi kuinka sekä yliliikkuvuusoireyhtymissä että autismissa on monia samanlaisia oireita. Lista oli pitkä motorisista oireista ja uniongelmista heikentyneeseen asentotuntoon sekä ruoansulatusongelmiin.  Hän kertoi tutkimuksesta, jossa oli tutkittu keskushermoston poikkeavuuksia EDS-potilailla. Siinä huomattiin, että EDS-potilailla löydettiin samanlaisia poikkeavuuksia kuin autismin kirjon sairauksissa mm. tunteiden säätelyn, kognitiivisen kivunhallinnan ja alueilla aivoissa. Nämä alueet säätelevät tunnesignaaleja ja sosiaalisia signaaleja. Molempien sairausryhmien potilailta on myös löydetty aivojen heterotopiaa eli aivojen harmaan aineen ...

Mitä tehdä nivelten sijoiltaamenon tai osittaisen sijoiltaanmenon sattuessa?

Katsoin YouTubesta Jason Parryn esityksen  Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while nivelten sijoiltaanmenoista ja osittaisista sijoiltaanmenoista. Hän piti esityksensä syyskuussa 2017 EDS Learning Conferencessa Las Vegasissa. Olen alle referoinut videon sisällön suomeksi. Kirjoitusvirheet ja väärinymmärrykset ovat kokonaan minun. Ohjeet ja mielipiteet ovat kuitenkin Jason Parryn videollaan antamia eivätkä omiani. Voit katsoa ja kuunnella englanninkielisen esityksen yläpuolella tai sivun lopussa olevasta linkistä. Dislokaatio, subluksaatio ja niiden syyt Dislokaatio eli sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel tulee kokonaan pois nivelkuopasta. Hoitohenkilökunnan ja sinun itsesi on erittäin helppo huomata sijoiltaanmeno eikä siitä ole epäilystä. Se on helppo huomata myös silmämääräisesti. Subluksaatio eli osittainen sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel ei tule kokonaan ulos nivelkuopasta vaan liikkuu tai luiskahtaa osittain nivelkuopan ...

Puutunut kieli

Kaikkea sitä voikin käydä! Minulla on vasen puoli kielestä puutunut. Pari viikkoa sitten poskihampaasta irtosi iso paikka ja jouduin hammaslääkäriin. Pelkäsin, että hammas joudutaan juurihoitamaan, sillä minäkin näin lohjenneen palan takaa hammasjuuren kuultava hampaan läpi.  Hammas ei onneksi kuitenkaan ollut kipeä. Lähinnä terävä reuna hankasi poskeen ja pelkäsin hampaan murtuvan lisää. Kaikeksi onneksi juurihoitoa ei vielä tarvittu, vaan paikkaus riitti. Lähellä kuulemma ollaan kuitenkin, sillä vanhan paikan alle oli tullut uutta reikää. Mä pelkään hammaslääkärissä, vaikka näin aikuisena käynnit on olleet ihan siedettäviä ja lääkärit mukavia. Lapsuuden hammaslääkäritraumat kulkevat kuitenkin mukana. Sen takia haluan aina puudutteen, kun porataan ja uusille hammaslääkäreille muistan kertoa, että puutumisessa kestää. Tälläkin kertaa uusi lääkäri kurkkasi suuhun sen verran, että juu, korjattava on ja laittoi puudutteen ennen kuin alkoi valmistella muuten asiaa. Tällä kertaa puudute...