Siirry pääsisältöön

Käsien ja jalkojen harjoituksia

Kävin tänään toimintaterapiassa. Sain testaukseen painehanskat, joita pidin yhteen putkeen päällä neljä tuntia. Mun aina kylmät kädet eivät olleet kylmät ja käsien säryt tuntuvat vähemmiltä niiden ansiosta. Mä olen aika täpinöissäni näistä hanskoista. Pitäkää tosin mielessä, että tämä arvio on nyt annettu suurella muutaman tunnin testikokemuksella.

Seuraava aika on kuukauden päästä, joten ainakin siihen asti voin näitä testailla. Vasemmassa kädessä testataan myös tuubi-ideal-sidettä, jos sen kevyellä paineella olisi jotain vaikutusta käsivarren tuntohäiriöön ja turvotukseen, jonka toimintaterapeutti havaitsi.

Ennen seuraavaa käyntiä ehtii myös olla enmg-tutkimus, joten ehkä ollaan sitten jo vähän viisaampia siitä, onko käsissä hermovaurioita ja millaisia.

Tässä kuukauden aikana pitää harjoitella myös ranteen pitämistä neutraaliasennossa, kun se tuppaa niin mielellään menemään joko koukistukseen tai ojennukseen. Lisäksi pitää tehdä ranteen vastustusharjoituksia kumpaankin suuntaan. Lupasin yrittää kiinnittää huomiota ranteitteni asentoihin asioita tehdessäni. Samalla lupasin miettiä avustanko tekemisiäni vartalolla myös silloin, kun siihen ei oikeasti olisi tarve. En osannut sanoa asiaa suoralta kädeltä, pitää tehdä huomioita arkielämässä.

Käsien puristusvoima ei ole hyvä, ja sitä testattiin fysioterapeutilla aiemmin tällä viikolla. Kolmen sormen puristusvoima ei ollut viitearvoissa, mutta oli suhteessa parempi kuin koko käden puristusvoima, samoin avainotteen voima.

Fysioterapiakäyntejä minulla on myös ollut kaksi ja niiden aikana arvio saatiin tehtyä. Niistä olen jo saanut arvionkin Omakantaan. Nyt pitää vielä soitella annettuun puhelinnumeroon ja kysellä fysioterapiaryhmistä. Nilkkatukien käyttöä suositeltiin oikeaan nilkkaan ja lisättiin, että myös pilateksen aikana sitä olisi suotavaa käyttää, jotta jalka linjautuu oikein. Vasempaankin sanoi, että kevyttä elastista tukea voisi olla hyvä käyttää. Kartoituksessa todettiin, että kehon oikean puolen kokoonpainuminen ja sen hallinnan heikkous. Se on jossain vanhoissakin papereissani mainittu. Siihen auttaa harjoittelu. Pilateksen jatkamista suositeltiin ja erityistä huomion kiinnittämistä lihasketjujen oikeaan järjestykseen.

Lämminvesialtailla rentouttaminen on suositeltavaa ja pitänee taas yrittää löytää aikaa käydä sellaisella lillumassa. Sain myös ihan kotona tehtäviä rentoutusharjoituksia, joita voi osaa myös hyödyntää töissä pikarentoutukseen. Rentoutuminen olisi mulle nyt todella tärkeää opetella. Jauhan siitä monessa kirjoituksessa, mutta vieläkään se ei ole osa minun rutiinejani.

Sain pari pientä harjoitusta myös oikeisiin asentoihin liittyen. Pitää nousta varpaille seisomaan kantapäät yhdessä. Silloin kuulemma en pysty yliojentamaan nilkkoja ja polvienkin linjaus pysyy hyvänä. Nilkan liikeratoja pitää käydä läpi, jotta kalvot ja lihakset eivät jumita. Tai ainakin toivottavasti jumittaisivat vähemmän. Lisäksi säären aluelle neuvottiin hierontaa kevyesti, jotta alueen verenkierto lisääntyisi. Sormenpäillä en kuulemma saa hieroa (ilmeisesti yliojentumisen vuoksi) vaan esimerkiksi kämmenellä tai rullalla.

Ehkä suurin ongelma onkin se, että vaikka tiedän, että asioita pitää tehdä, on löytää siihen aikaa tai vielä illalla jaksa muistaa tehdä harjoituksia - ovat ne sitten rentoutusta, asentotuntoharjoituksia tai liikerataharjoituksia. Pitäisi varmaan tehdä itselleni joku lista erilaisista harjoituksista ja laittaa lista vaikka jääkaapin oveen. Tulisi ainakin joskus vilkuiltua ja tehtyä erilaisia harjoituksia paremmin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Autismi, ADHD ja hypermobiliteetti

The Ehlers-Danlos Societyn virtuaalisessa kesäkonferenssissa oli myös kaksi mielenkiintoista luentoa neurodiversiteetistä. Vaikka luennoissa ei tullutkaan mitään erityistä tietoa siitä liittyvätkö autismi ja hypermobiliteetti tai ADHD ja hypermobiliteetti toisiinsa, lääkäreillä oli mielenkiintoisia huomioita asioista. Dr. Carolina Baeza-Velasco kerhoi kuinka sekä yliliikkuvuusoireyhtymissä että autismissa on monia samanlaisia oireita. Lista oli pitkä motorisista oireista ja uniongelmista heikentyneeseen asentotuntoon sekä ruoansulatusongelmiin.  Hän kertoi tutkimuksesta, jossa oli tutkittu keskushermoston poikkeavuuksia EDS-potilailla. Siinä huomattiin, että EDS-potilailla löydettiin samanlaisia poikkeavuuksia kuin autismin kirjon sairauksissa mm. tunteiden säätelyn, kognitiivisen kivunhallinnan ja alueilla aivoissa. Nämä alueet säätelevät tunnesignaaleja ja sosiaalisia signaaleja. Molempien sairausryhmien potilailta on myös löydetty aivojen heterotopiaa eli aivojen harmaan aineen ...

Mitä tehdä nivelten sijoiltaamenon tai osittaisen sijoiltaanmenon sattuessa?

Katsoin YouTubesta Jason Parryn esityksen  Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while nivelten sijoiltaanmenoista ja osittaisista sijoiltaanmenoista. Hän piti esityksensä syyskuussa 2017 EDS Learning Conferencessa Las Vegasissa. Olen alle referoinut videon sisällön suomeksi. Kirjoitusvirheet ja väärinymmärrykset ovat kokonaan minun. Ohjeet ja mielipiteet ovat kuitenkin Jason Parryn videollaan antamia eivätkä omiani. Voit katsoa ja kuunnella englanninkielisen esityksen yläpuolella tai sivun lopussa olevasta linkistä. Dislokaatio, subluksaatio ja niiden syyt Dislokaatio eli sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel tulee kokonaan pois nivelkuopasta. Hoitohenkilökunnan ja sinun itsesi on erittäin helppo huomata sijoiltaanmeno eikä siitä ole epäilystä. Se on helppo huomata myös silmämääräisesti. Subluksaatio eli osittainen sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel ei tule kokonaan ulos nivelkuopasta vaan liikkuu tai luiskahtaa osittain nivelkuopan ...

Puutunut kieli

Kaikkea sitä voikin käydä! Minulla on vasen puoli kielestä puutunut. Pari viikkoa sitten poskihampaasta irtosi iso paikka ja jouduin hammaslääkäriin. Pelkäsin, että hammas joudutaan juurihoitamaan, sillä minäkin näin lohjenneen palan takaa hammasjuuren kuultava hampaan läpi.  Hammas ei onneksi kuitenkaan ollut kipeä. Lähinnä terävä reuna hankasi poskeen ja pelkäsin hampaan murtuvan lisää. Kaikeksi onneksi juurihoitoa ei vielä tarvittu, vaan paikkaus riitti. Lähellä kuulemma ollaan kuitenkin, sillä vanhan paikan alle oli tullut uutta reikää. Mä pelkään hammaslääkärissä, vaikka näin aikuisena käynnit on olleet ihan siedettäviä ja lääkärit mukavia. Lapsuuden hammaslääkäritraumat kulkevat kuitenkin mukana. Sen takia haluan aina puudutteen, kun porataan ja uusille hammaslääkäreille muistan kertoa, että puutumisessa kestää. Tälläkin kertaa uusi lääkäri kurkkasi suuhun sen verran, että juu, korjattava on ja laittoi puudutteen ennen kuin alkoi valmistella muuten asiaa. Tällä kertaa puudute...