Siirry pääsisältöön

Käsien ja jalkojen harjoituksia

Kävin tänään toimintaterapiassa. Sain testaukseen painehanskat, joita pidin yhteen putkeen päällä neljä tuntia. Mun aina kylmät kädet eivät olleet kylmät ja käsien säryt tuntuvat vähemmiltä niiden ansiosta. Mä olen aika täpinöissäni näistä hanskoista. Pitäkää tosin mielessä, että tämä arvio on nyt annettu suurella muutaman tunnin testikokemuksella.

Seuraava aika on kuukauden päästä, joten ainakin siihen asti voin näitä testailla. Vasemmassa kädessä testataan myös tuubi-ideal-sidettä, jos sen kevyellä paineella olisi jotain vaikutusta käsivarren tuntohäiriöön ja turvotukseen, jonka toimintaterapeutti havaitsi.

Ennen seuraavaa käyntiä ehtii myös olla enmg-tutkimus, joten ehkä ollaan sitten jo vähän viisaampia siitä, onko käsissä hermovaurioita ja millaisia.

Tässä kuukauden aikana pitää harjoitella myös ranteen pitämistä neutraaliasennossa, kun se tuppaa niin mielellään menemään joko koukistukseen tai ojennukseen. Lisäksi pitää tehdä ranteen vastustusharjoituksia kumpaankin suuntaan. Lupasin yrittää kiinnittää huomiota ranteitteni asentoihin asioita tehdessäni. Samalla lupasin miettiä avustanko tekemisiäni vartalolla myös silloin, kun siihen ei oikeasti olisi tarve. En osannut sanoa asiaa suoralta kädeltä, pitää tehdä huomioita arkielämässä.

Käsien puristusvoima ei ole hyvä, ja sitä testattiin fysioterapeutilla aiemmin tällä viikolla. Kolmen sormen puristusvoima ei ollut viitearvoissa, mutta oli suhteessa parempi kuin koko käden puristusvoima, samoin avainotteen voima.

Fysioterapiakäyntejä minulla on myös ollut kaksi ja niiden aikana arvio saatiin tehtyä. Niistä olen jo saanut arvionkin Omakantaan. Nyt pitää vielä soitella annettuun puhelinnumeroon ja kysellä fysioterapiaryhmistä. Nilkkatukien käyttöä suositeltiin oikeaan nilkkaan ja lisättiin, että myös pilateksen aikana sitä olisi suotavaa käyttää, jotta jalka linjautuu oikein. Vasempaankin sanoi, että kevyttä elastista tukea voisi olla hyvä käyttää. Kartoituksessa todettiin, että kehon oikean puolen kokoonpainuminen ja sen hallinnan heikkous. Se on jossain vanhoissakin papereissani mainittu. Siihen auttaa harjoittelu. Pilateksen jatkamista suositeltiin ja erityistä huomion kiinnittämistä lihasketjujen oikeaan järjestykseen.

Lämminvesialtailla rentouttaminen on suositeltavaa ja pitänee taas yrittää löytää aikaa käydä sellaisella lillumassa. Sain myös ihan kotona tehtäviä rentoutusharjoituksia, joita voi osaa myös hyödyntää töissä pikarentoutukseen. Rentoutuminen olisi mulle nyt todella tärkeää opetella. Jauhan siitä monessa kirjoituksessa, mutta vieläkään se ei ole osa minun rutiinejani.

Sain pari pientä harjoitusta myös oikeisiin asentoihin liittyen. Pitää nousta varpaille seisomaan kantapäät yhdessä. Silloin kuulemma en pysty yliojentamaan nilkkoja ja polvienkin linjaus pysyy hyvänä. Nilkan liikeratoja pitää käydä läpi, jotta kalvot ja lihakset eivät jumita. Tai ainakin toivottavasti jumittaisivat vähemmän. Lisäksi säären aluelle neuvottiin hierontaa kevyesti, jotta alueen verenkierto lisääntyisi. Sormenpäillä en kuulemma saa hieroa (ilmeisesti yliojentumisen vuoksi) vaan esimerkiksi kämmenellä tai rullalla.

Ehkä suurin ongelma onkin se, että vaikka tiedän, että asioita pitää tehdä, on löytää siihen aikaa tai vielä illalla jaksa muistaa tehdä harjoituksia - ovat ne sitten rentoutusta, asentotuntoharjoituksia tai liikerataharjoituksia. Pitäisi varmaan tehdä itselleni joku lista erilaisista harjoituksista ja laittaa lista vaikka jääkaapin oveen. Tulisi ainakin joskus vilkuiltua ja tehtyä erilaisia harjoituksia paremmin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mitä tehdä nivelten sijoiltaamenon tai osittaisen sijoiltaanmenon sattuessa?

Katsoin YouTubesta Jason Parryn esityksen  Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while nivelten sijoiltaanmenoista ja osittaisista sijoiltaanmenoista. Hän piti esityksensä syyskuussa 2017 EDS Learning Conferencessa Las Vegasissa. Olen alle referoinut videon sisällön suomeksi. Kirjoitusvirheet ja väärinymmärrykset ovat kokonaan minun. Ohjeet ja mielipiteet ovat kuitenkin Jason Parryn videollaan antamia eivätkä omiani. Voit katsoa ja kuunnella englanninkielisen esityksen yläpuolella tai sivun lopussa olevasta linkistä. Dislokaatio, subluksaatio ja niiden syyt Dislokaatio eli sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel tulee kokonaan pois nivelkuopasta. Hoitohenkilökunnan ja sinun itsesi on erittäin helppo huomata sijoiltaanmeno eikä siitä ole epäilystä. Se on helppo huomata myös silmämääräisesti. Subluksaatio eli osittainen sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel ei tule kokonaan ulos nivelkuopasta vaan liikkuu tai luiskahtaa osittain nivelkuopan ...

Autonominen hermostoni on sekaisin

Olen jo jonkin aikaa miettinyt, että joku teksti pitäisi saada aikaiseksi näistä autonomisen hermoston ongelmista. Sen mitä olen muiden kirjoituksia lueskellut, tuntuvat POTS-oireet olevan aika tavallisia autonomisen hermoston oireita meillä, jotka kärsimme hypermobiliteettisyndroomasta tai Ehlers-Danlosin hypermobiilityypistä. POTS-oireilla tarkoitetaan poikkeuksellisen suurta syketason nousua seisomaan noustessa ja aivojen verensaannin vaihtelua. Ne voivat vaikeina olla hyvinkin paljon elämää rajoittavia. Minun ongelmani on kuitenkin adrenaliini. Tarkemmin sen aiheuttamat reaktiot elimistössäni. Adrenaalinin vaihtelut voivat edesauttaa kroonisen väsymysoireyhtymän syntymistä, mutta minun ongelmani liittyy adrenaalinihyökyihin ja stressin käsittelyyn. Ensi kertaa tajusin, että tämä minulla lapsesta asti ollut vaiva, voisi liittyä hypermobiliteettisyndroomaan, kun luin Alan Pocinkin kirjoittaman artikkelin Joint hypermobility and Joint hypermobility syndrome . Myöhemmin kun kä...

Kipuasteikko

Olen miettinyt kipua ja sen määrittämistä. Monesti kipu kysytään asteikolla 0-10. Tämä on tottakai hyvä määre ja hoitohenkilökunta pystyy hieman suhtetuttamaan potilaan tuntemaa kipua. Ongelma tässä on se, että koska asteikolle ei kysymyksen yhteydessä anneta sanallista kuvailuasteikkoa, voivat lääkäri ja potilas käsittää asteikon eri tavoin. Jos sinä ja minä juttelisimme kipuasteikosta ja kivun määrästä, emme varmastikaan käsittäisi sitä samalla tavalla. Vaikka meillä sattuisi olemaan täysin sama kipu luultavasti vetäessämme numeron ihan lonkalta, arvioisimme sen eri tavoin. Toinen voisi arvioida sen yläkanttiin ja toinen alakanttiin. Tietenkään kumpikaan asioista ei ole hyvä. Jos arvioit kipusi liian korkealle verrattuna siihen, miten hoitohenkilökunta sen arvioi, et ole kipuinesi uskottava. Jos taas arvioit ne liian alakanttiin, ei kipujasi pidetä kovina, koska et itsekään tunnu niitä pitävän kovin kovina. Itse huomaan arvioivani kivun yleensä liian pienellä numerolla, aina...