Siirry pääsisältöön

Nilkka, joka unohti toimia

Hypermobiliteettioireyhtymään voi liittyä kummallisia asioita. Viimeisimpänä asiana kohdallani on oikea nilkkani, joka unohti kuinka toimia. Nyt opettelen käyttämään sitä uudestaan. Nilkka ei koukistunut tavallisesti astuessani ja astuin päkiä edellä maahan. Jalkani jousti polvesta, ei nilkasta. Aloin ihmettelemään asiaa, kun kävely tuntui oudolta ja oikea jalkani löysältä vasempaan verrattuna. Kevään edetessä olen aloittanut pidemmät kävelylenkit ja epäilin vain jalkaan kohdistuvaa rasitusta. Pyysin kuitenkin fyssariani katsomaan kävelyäni ja tarkastelemaan jalkojen toimintaa.

Pian kävi ilmi, etten kävele samalla tavalla molemmilla jaloilla, vaan oikealla astun päkiä, en kanta edellä. Sain harjoitteeksi tehdä pyörähdyksiä sekä päkiällä että koko jalalla sekä tehdä twistausliikettä jaloilla, jotta nilkka saadaan opetettua oikeaan liikerataan uudestaan. Olen myös kiinnittänyt huomiota kävelyyn ja yritän kävellä kanta edellä molemmilla jaloilla.

Aloin myös kiinnittää huomiota siihen, miten kiinnitän nilkkatukeni. Oikea nilkkani toimii paremmin, kun nilkkatukeni on kiristetty kiinni alemmaksi. Ylhäälle vedetty kiristys auttoi jalan väärää liikettä. Se ei kuitenkaan selitä sitä yksinään, sillä vasen nilkkani toimii normaalisti samanlaisesta kiinnityksestä huolimatta.

Tämä ei suinkaan ole ensimmäinen kerta, kun joku ruumiinosani alkaa toimia väärin. Sen takia en ollut kovin yllättynyt asiasta. Olen pari kertaa joutunut opettamaan jalan nousemaan uudestaan lonkasta asti portaita kävellessä.

Toisaalta on hienoa, että saamme fysioterapeuttini kanssa setvittyä näitä virheitä ennen kuin niistä tulee isompia ongelmia. En voi väittää, että olisi helppoa opettaa jalkaa toimimaan eri tavalla, mutta ainakaan se ei vielä ollut aiheuttanut suurempia ongelmia kroppaani. Toki, pohjelihakset olivat jumissa, mutta se on pieni juttu ja lihashuoltoa joudun muutenkin tekemään keholleni. Nyt päivittäiseen treeniini kuuluu pyörähdykset ja nilkan asennon tarkkailu siihen asti, kunnes liikerata on saatu korjattua.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mitä tehdä nivelten sijoiltaamenon tai osittaisen sijoiltaanmenon sattuessa?

Katsoin YouTubesta Jason Parryn esityksen  Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while nivelten sijoiltaanmenoista ja osittaisista sijoiltaanmenoista. Hän piti esityksensä syyskuussa 2017 EDS Learning Conferencessa Las Vegasissa. Olen alle referoinut videon sisällön suomeksi. Kirjoitusvirheet ja väärinymmärrykset ovat kokonaan minun. Ohjeet ja mielipiteet ovat kuitenkin Jason Parryn videollaan antamia eivätkä omiani. Voit katsoa ja kuunnella englanninkielisen esityksen yläpuolella tai sivun lopussa olevasta linkistä. Dislokaatio, subluksaatio ja niiden syyt Dislokaatio eli sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel tulee kokonaan pois nivelkuopasta. Hoitohenkilökunnan ja sinun itsesi on erittäin helppo huomata sijoiltaanmeno eikä siitä ole epäilystä. Se on helppo huomata myös silmämääräisesti. Subluksaatio eli osittainen sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel ei tule kokonaan ulos nivelkuopasta vaan liikkuu tai luiskahtaa osittain nivelkuopan ...

Autonominen hermostoni on sekaisin

Olen jo jonkin aikaa miettinyt, että joku teksti pitäisi saada aikaiseksi näistä autonomisen hermoston ongelmista. Sen mitä olen muiden kirjoituksia lueskellut, tuntuvat POTS-oireet olevan aika tavallisia autonomisen hermoston oireita meillä, jotka kärsimme hypermobiliteettisyndroomasta tai Ehlers-Danlosin hypermobiilityypistä. POTS-oireilla tarkoitetaan poikkeuksellisen suurta syketason nousua seisomaan noustessa ja aivojen verensaannin vaihtelua. Ne voivat vaikeina olla hyvinkin paljon elämää rajoittavia. Minun ongelmani on kuitenkin adrenaliini. Tarkemmin sen aiheuttamat reaktiot elimistössäni. Adrenaalinin vaihtelut voivat edesauttaa kroonisen väsymysoireyhtymän syntymistä, mutta minun ongelmani liittyy adrenaalinihyökyihin ja stressin käsittelyyn. Ensi kertaa tajusin, että tämä minulla lapsesta asti ollut vaiva, voisi liittyä hypermobiliteettisyndroomaan, kun luin Alan Pocinkin kirjoittaman artikkelin Joint hypermobility and Joint hypermobility syndrome . Myöhemmin kun kä...

Kipuasteikko

Olen miettinyt kipua ja sen määrittämistä. Monesti kipu kysytään asteikolla 0-10. Tämä on tottakai hyvä määre ja hoitohenkilökunta pystyy hieman suhtetuttamaan potilaan tuntemaa kipua. Ongelma tässä on se, että koska asteikolle ei kysymyksen yhteydessä anneta sanallista kuvailuasteikkoa, voivat lääkäri ja potilas käsittää asteikon eri tavoin. Jos sinä ja minä juttelisimme kipuasteikosta ja kivun määrästä, emme varmastikaan käsittäisi sitä samalla tavalla. Vaikka meillä sattuisi olemaan täysin sama kipu luultavasti vetäessämme numeron ihan lonkalta, arvioisimme sen eri tavoin. Toinen voisi arvioida sen yläkanttiin ja toinen alakanttiin. Tietenkään kumpikaan asioista ei ole hyvä. Jos arvioit kipusi liian korkealle verrattuna siihen, miten hoitohenkilökunta sen arvioi, et ole kipuinesi uskottava. Jos taas arvioit ne liian alakanttiin, ei kipujasi pidetä kovina, koska et itsekään tunnu niitä pitävän kovin kovina. Itse huomaan arvioivani kivun yleensä liian pienellä numerolla, aina...