Luentoja ortopediasta sekä päänsäryistä EDS- ja HSD-potilailla
The Ehlers-Danlos Society on julkaissut sivuillaan elokuussa pidetyn Arizonan konferenssin videoita. Niitä on siellä valtava määrä eri aiheista, mutta kuuntelin pää- ja niskakipuihin sekä ortopediaan keskittyneet kolme luentoa, joista koostin tähän tietoja. Jokaisen yhteydessä on linkki luentovideoon.
Päänsärky ja niskakipu
Head and Neck Pain. Lääkäri David Saperstein.
Hän kertoi, että yli 80%:lla hänen klinikallaan käyvistä EDS/HSD-potilaista on pää- ja niskakipua. On sekä ensisijaista että toissijaista päänsärkyä. Ensisijainen on usein migreeniä tai jännityspäänsärkyä. Toissijaiset päänsäryt ovat usein uniapnean, Chiarin, välilevytyrien tai jopa kasvainten aiheuttamia.
Aina päänsärkyihin ei aina löydetä selkeää syytä. Niihin voivat vaikuttaa tietyt ruoka-aineet tai syömättä jättäminen sekä esimerkiksi uni - joko liian vähän tai liian paljon unta.
Migreeni on tykyttävää tai sykkivää yhdellä puolella olevaa päänsärkyä. Näkö-, valo- tai jopa ääniherkkyyttä, nausea. Joskus migreeniin liittyy aura, joka on yleensä visuaalinen, mutta joskus myös tuntoaistiin liittyvä esimerkiksi toinen puoli vartaloa alkaa pistellä. Migreeniin voi liittyä huimausta, tunnottomuutta, heikkoutta, kongnitiivisiä ongelmia tai puhevaikeuksia. On olemassa myös muita toistuvia päänsärkyjä, kuten sarjoittaiset päänsäryt. Päänsärkyä voi aiheuttaa myös niskan tai leuan alueen ongelmat, kuivuminen sekä Chiari tai aivoselkäydinnesteen vuoto.
Jotta päänsärkyä voi parhaiten hoitaa, tulee sen syy ensin selvittää. Kun syy on selvillä, tulee päänsäryn aiheuttavia asioita välttää tai hoitaa, jos syynä on toinen sairaus. Hoitokeinoina on akuutteja keinoja, kuten lääkitys kohtaukseen. On olemassa myös ennaltaehkäiseviä lääkkeitä, joilla estetään kohtauksien tapahtumista.
Kofeiini voi auttaa akuuttina hoitona päänsärkyihin, mutta liiallinen käyttö voi aiheuttaa ongelmia. On myös olemassa lääkkeetömiä hoitomuotoja, kuten
- ruokavalio
- erilaiset lisäravinteet, kuten magnesium, riboflaviini jne.
- sähköhoitolaitteet, joita on kehitetty päänsärkyjen hoitoon.
Yläraajakirurgian rooli hypermobiileilla potilailla / EDS-potilailla
The Role of Upper Extremity Surgery in Patients with Joint Hypermobility/EDS. Ortopedi William Ericson.
Hän summasi hEDS/HSD-potilaat hienosti sanomalla "These are patients whose joints are loose but muscles are tight." eli "Nämä ovat potilaita, joiden nivelet ovat löysät, mutta lihakset jumissa." Hänen luentonsa kertoi kyynärvarren etummaisen luuvälihermon vapautuksesta ja siihen liittyvästä käsikirurgiasta ja käsiongelmien helpottamisesta EDS/HSD-potilailla.
Hänen esityksessään on näytetty ennen ja jälkeen leikkauksen videoita EDS-potilaiden sormien toiminnasta. Hän miettii, että EDS-potilailla on ääreishermojen sairaus, joka liittyy siihen, että hypermobiilien henkilöiden pehmeiden hermojen pitää kulkea kireiden lihasten läpi. Monelle rannekipuiselle EDS/HSD-potilaalle kerrotaan, että heillä ei ole rannekanavaoireyhtymää tai että heillä on jännetupintulehdus, mutta näin ei kuitenkaan hänen mukaansa ole vaan kyseessä on kyynärpään hermopinteestä johtuva kipu, joka tuntuu ranteessa.
Hänen mukaansa etummaisen luuvälihermon ongelmat ovat yleinen EDS/HSD-potilailla. Sen pinne aiheuttaa ajoittaista, kovaa rannekipua ja kämmenen alueen heikkoutta.
Hän kertoi myös leikkauksesta, jossa peukalon luut kiinnitetään paikoilleen. Kyseessä on vanha metodi 70-luvulta ja se on hänen mukaansa toimiva myös EDS-potilaille. Toistuvat subluksaatiot voivat aiheuttaa rustojen kulumista.
Nilkka ja jalkaterä
Foot and Ankle Update. Podiatri Patrick Agnew.
Jalkaongelmien yhteydessä lääkäriopinnoissa (Yhdysvalloissa) ei yleensä puhuta sidekudossairauksista. Kuitenkin lähes kaikilla hypermobiileilla ihmisillä on jalkaongelmia. Jaloissa on ylipronaatiota (lattajalat) tai oikeastaan yliliikkuvilla kyseessä ei ole ylipronaatio vaan nivelten löysyys, joka aiheuttaa sen, että jalan pienet luut muuttavat asentoaan. Tällöin jalan pitkittäinen holvikaari romahtaa.
Hän huomasi urallaan, että vaikka henkilö on yliliikkuva koko kehostaan, hänellä voi silti olla kireä akillesjänne. Aluksi tämä ihmetytti häntä, mutta sitten hän ymmärsi, että jotkut jänteet tai niitä ympäröivät lihakset voivat olla kireitä, koska joutuvat tekemään ylimääräistä työtä kompensoidakseen tai tukeakseen yliliikkuvia niveliä.
Epästabiili nilkka on erittäin yleinen löydös hypermobiileilla. Valitettavasti erilaisten ortoosien hyödyistä yliliikkuville on olemassa erilaisia tietoja, sillä niiden hyödyistä ei ole olemassa tarpeeksi tutkittua tietoa.
Hänen mukaansa (jalkojen) nivelten luudutuksesta on yliliikkuvilla potilailla vain huonoja kokemuksia. Tämä johtuu siitä, että jalasta jäykistää yhden nivelen, muut nivelet sen vierellä kipeytyvät ja niiden toiminta lopulta huononee. Luiden poisto, muokkaus tai siirtäminen eri asentoon (osteotomia) voi olla hyvä idea ja niistä hänen kertomansa mukaan on paljon kokemusta, mutta kannattaa huomata, että hypermobiileilla potilailla luut eivät välttämättä ole priimassa kunnossa yliliikkuvuuden takia. Myös nivelsiteiden korvaamisesta on myös heillä ollut hyviä kokemuksia.
Alemman nilkkanivelen sisään asennettava tuki voi olla hyödyllinen, mutta sen koko ja malli on hyvä tutkia tarkkaan jalan käyttö, ei ulkonäkö edellä. Varpaiden luiden kiinnittäminen toisiinsa tappien ja metallilankojen avulla on tuottanut heillä hyviä tuloksia.
Videoiden sijainti
Linkit koko seminaarin julkaistuihin videoihin ovat löydettävissä The Ehlers Danlos Societyn sivustolta Relive Our 2022 Global Learning Conference -sivulta. Videoiden lääkärit ovat yhdysvaltalaisia ja siten myös toimenpiteet ja tiedot ovat niitä, mitä Yhdysvalloissa on käytössä.
