Hypermobiilia elämää

Olen löytänyt uuden välineen selkäni hoitoon, lantiokeinun. Minulla selän kalvot ja lihakset jumivat helposti ja tähän lantiokeinu on ollut hyvä apu. Ennen selkänikamanikin subluksasivat helposti, mutta ilmeisesti pilates ja muut harjoitteet ovat auttaneet, ja siltä osin ongelmia on ollut nykyään vähemmän. *koputtaa puuta* Lihasten hallinta on tullut osaksi arkitoimintojani, ja sen avulla alaselkäni pysyy parempana eivätkä nikamat enää liiku paikaltaan yhtä herkästi. Lantiokeinu. Alaselkäni edelleen kuitenkin jumittaa. Erityisesti kalvot ja lihakset ovat jumissa, mikä estää aina välillä alaselän liikkeen. Hoidatan selkääni fysioterapeutilla, mutta huomasin lantiokeinun vapauttavan ja rentouttavan alaselkääni. Ainakin Helsinkiin on rakennettu ulkoliikuntapaikkoja ympäri kaupunkia, ja sellaisesta löysin uuden ystäväni, lantiokeinun. Siinä seisotaan ja kylkilihaksilla liikutetaan alavartaloa ylävartalon pysyessä paikallaan. Käyn sen avulla vapautttamassa alaselkääni ja antamassa n...

Olen sinut tukieni kanssa ja käytän niitä päivittäin. Kesällä tuet ovat kuitenkin olleet näkyvämmät, sillä kesävaatteet eivät peittäneet tukia samalla tavalla kuin farkut ja villapaidat. Jännä huomata, kuinka kesällä muutuin kanssaihmisten silmissä sporttisesta vammaiseksi myös vaatteista riippuen. Ilmeisesti tukeni ovat sporttivaatteiden kanssa urheilutuet. Moni onkin kysynyt, olenko pyörällä liikenteessä, kun näkee rannetukeni. Joskus on jopa kysytty, ovatko ne fashion statement, pukeutumistyylini. Apuvälineiden tarve ei ole ilmiselvä, jos minua katsoo vain päältäpäin, eikä esimerkiksi tekemässä jotain toimintoa, jossa toiminnon vaikeus saattaa näkyä päällepäin. Kun vaatteet eivät ole sporttiset, ymmärretään tuet helpommin apuvälineiksi. Nyt myös käsien metallin määrän lisäännyttyä, ihmiset ovat alkaneet huomata tuet enemmän. Minulla on nyt ollut peukalotuet käytössä muutaman viikon, ja olen kokenut ne erittäin hyviksi. Käytän niitä koko päivän töissä ja myös iltaisin kotona m...