Hypermobiilia elämää

Kaikkea sitä voikin käydä! Minulla on vasen puoli kielestä puutunut. Pari viikkoa sitten poskihampaasta irtosi iso paikka ja jouduin hammaslääkäriin. Pelkäsin, että hammas joudutaan juurihoitamaan, sillä minäkin näin lohjenneen palan takaa hammasjuuren kuultava hampaan läpi.  Hammas ei onneksi kuitenkaan ollut kipeä. Lähinnä terävä reuna hankasi poskeen ja pelkäsin hampaan murtuvan lisää. Kaikeksi onneksi juurihoitoa ei vielä tarvittu, vaan paikkaus riitti. Lähellä kuulemma ollaan kuitenkin, sillä vanhan paikan alle oli tullut uutta reikää. Mä pelkään hammaslääkärissä, vaikka näin aikuisena käynnit on olleet ihan siedettäviä ja lääkärit mukavia. Lapsuuden hammaslääkäritraumat kulkevat kuitenkin mukana. Sen takia haluan aina puudutteen, kun porataan ja uusille hammaslääkäreille muistan kertoa, että puutumisessa kestää. Tälläkin kertaa uusi lääkäri kurkkasi suuhun sen verran, että juu, korjattava on ja laittoi puudutteen ennen kuin alkoi valmistella muuten asiaa. Tällä kertaa puudute...

Tätä olkapäätä on taas tällä erää podettu pitkään ja hartaasti. Viimeksi jo kirjoittelinkin siitä ja kuinka se reistailee. Nyt luulen, että AC-nivel on löystynyt,kun se tuntuu menevän paikoiltaan/jumiin niin, etten edes huomaa sen tapahtumista. Toivoisin tietysti, että näin ei ole vaan on meneillään huonompi kausi. Jss nimittäin nivel on löystynyt näin valtavasti, että se vaan nukkuessa menee paikaltaan, tästä ei taida olla paluuta enää entiseen. Huomasin viime viikon lopulla, että olkapäätä taas hieman kolottaa ja se on arka. En ihan heti ymmärtänyt, että kyse onkin subluksaatiosta. Tulin testanneeksi käden nostoa vasta tällä viikolla ja siitähän tässä oli kyse. Jos et ole blogiani seurannut, niin osaan testata ac-nivelen paikaltaanolon nostamalla kättä suoraan sivulta ylös. Jos se vaan juttuu keskelle liikettä, ei jumiutunut ac-niveleni anna sen nousta. Kylmähoidin kolotusta ja käytin kipugeeliä. Fyssarin kanssa juteltiin, että se vaan pääsee liikkumaan niin paljon, että kun rentoudu...